Hummovaara aikaisemmalta nimeltään Humuvaara sijaitsee puhtaiden ja kirkasvetisten Karjalan Pyhäjärven ja Puruveden syleilyssä.

   Näillä seuduilla on harjoitettu maanviljelystä jo vuosisatoja sitten,  sen osoittaa mm. lähistöllä oleva uhrikivi. Se on iso pöytämäisen laakea kivi ja siinä on 78 pientä kuoppaa. Kuoppiin vietiin esim. jyviä uhrilahjoiksi. Hummovaaran lisäksi samantapaisia kuoppakiviä on löydetty mm. Kerimäeltä ja Säämingistä. Eräiden lähteiden mukaan Hummovaaran uhrikivi eli olisi yksi Suomen suurimmista.

   Juhanantuvan pihapiiristä lähtee luontopolku, joka kulkee varmasti ainakin osittain samoilla tienoilla kuin missä Elias samoili ja Juhana teki metsästysretkiään. Polun varrella on myös uhrikivi ja entisaikojen mallin mukaisesti rakennettu karhuansa eli karhunsain.

   Parhaiten Hummovaara tunnetaan komeasta maamerkistään Lönnrotin petäjästä, joka on sama puu jonka juurella Elias Lönnrot kirjasi talteen alkukalevalaan Juhana Kainulaisen lausumia runoja ja loitsuja  kesäkuussa vuonna 1828.  Lönnrot sai kaksi päivää aamusta iltaan merkitä muistivihkoihinsa hänen runojaan ja kansanomaista viisauttaan, esi-isien henkistä perintöä. Erityisen runsaasti Kainulainen esitti Lönnrotille vanhoja kansanuskomuksia ja loitsuja. Lönnrot kirjasi ylös kaikkiaan 59 erillistä runoa ja 2551 säettä.